Ilmainen sähkön kilpailutus netissä - Sähköt.net

Uskonto

Suomen Lutherilainen kirkko ei seiso Israelin rinnalla?

26.01.2016, manemck

Pettääkö kirkko uskovan? Yksi suuri syy miksi erosin Suomen Evankelis-Lutherilaisesta kirkosta ovat tässä kirjoituksessa esille tuodut asiat. Blogistani löydät muitakin julkaisemiani kirkkoa tuomitsevaa aineistoa. Olen odottanut turhaa sitä miksi kirkkomme ei tuomitse valehtelijoita. He kyllä tietävät asioista siitä olen täysin varma. En pidä heitä (piispat ja papit) tyhminä. Takana täytyy olla jotakin mikä estää suoraselkäisyyden. Onko se saatana? Minulla ei enää ole muita vaihtoehtoja kuin tämä viimeinen mahdollinen. En haluaisi tuomita ketään. Jätän sen Jeesukselle jota rakastan. Miksi emme voisi kertoa koko kristikunnalle että seisomme vakaana Israelin tukena. Vaikka sieltä tulisi sata islamistia tuhoamis- ja tapporetkelle. Onneksi allah on vain pelkkä kuu-jumala. Seuraavat kirjoitukset ovat faktaa. Kaikki tieto on arkistoitu ja kestää tarkastelun.

Kirjoittanut Jurgen Buhler, ICEJ:n toiminnanjohtaja (kirjoitus lyhennetty):

]os katsomme, kuinka apostoli Paavali opetti pakanaseurakuntia ympäri maailmaa heidän suhteestaan juutalaiseen kansaan, löydämme Kirjoituksista selvää opetusta siitä, kuinka seurakunnan tulisi nykyaikana suhtautua lsraeliin. Paavali julistaa Rooman seurakunnalle: ”Älä ylpeile oksien rinnalla; mutta jos ylpeilet, niin et sinä kuitenkaan kannata juurta, vaan juuri kannattaa sinua” (Room. 11:18). Pakanakristittyjen ei pitäisi hyljeksiä tai pilkata uskonsa juutalaista alkuperää, vaan ravita sitä kuin ravítsisi puun juuria.
Uuden testamentin kirjeet korostavat vahvasti Israelin ikuista kutsumusta. Paavali teki pakanauskoville selväksi, että juutalainen kansa on antanut meille kaiken, mikä on tarpeellista suhteessamme ]umalaan. Raamattu on juutalainen kirja, palvelemme juutalaista Messiasta, ja juutalaiset apostolit levittivät ilosanoman pakanakansoille. Siksi pakanauskovat ovat velassa Israelille.
Aivan kuten ymmärrys ja näky lähetystyöstä aikoinaan uudistuivat seurakunnassa, tarvitaan nyt uutta ymmärrystä, joka yhdistää seurakunnan sen juutalaisiin juuriin. Tulevina aikoina seurakunnalla ei ole enää varaa olla huomioimatta Israelia. Tätä tulisi opettaa jokaisesta
saarnatuolista, ja sen tulisi olla oleellinen osa jokaisen seurakunnan toimintaa, rukouksia ja antamista. On uskonpuhdistuksen aika! Tule mukaan tälle jännittävälle ja historialliselle matkalle!

Seuraavan on kirjoittanut Malcolm Hedding, Pastori:

” Egyptiläiset, babylonialaisetja persialaiset nousivat, täyttivät maapallon äänellään ja
mahtavuudellaan, haihtuivat sitten unelmiinsaja menehtyivät. Kreikkalaiset ja roomalaiset
seurasivat, ja pitivät kovaa ääntä. Hekin ovat poissa. Muutkin kansat ovat nousseet ja
pitäneet soihtuaan korkealla hetken aikaa, mutta heidän tulensa on sammunut ja he istuvat
nyt aamuhämärässä tai ovat kadonneet. Juutalaiset näkivät heidät kaikki, voittivat heidät
kaikki, ja ovat edelleen sitä, mitä he ovat aina olleet. He eivät ole osoittaneet minkäänlaista
rappeutumista, voimattomuutta, heikkoutta, energian vähenemistä tai tarmokkaan ja
valppaan mielensä alenemista. Kaikki ovat kuolevaisia, paitsi juutalaiset. Kaikki muut voimat
menehtyvät, mutta he pysyvät. Mikä on heidän kuolemattomuutensa salaisuus? ”
Mark Twain
Sotaa juutalaisia vastaan on käyty aivan historian alkutaipaleelta lähtien ja se jatkuu tänäkin päivänä. Tämä jatkuva taistelu on laajaa ja merkittävää, vaikka monet eivät näe tai ymmärrä sitä. Sodalla on yksi päämäärä, juutalaisen kansan ja valtion tuhoaminen. Maailma haluaa uuden maailmanjärjestyksen, joka on ”juden rein”, vapaa juutalaisista.
Yritys tuhota juutalaiset on ilmennyt monin eri tavoin. Se on ollut avointa vihaa ja pahuutta, kuten toisessa maailmansodassa nähtiin. Viime vuosina hyökkäykset ovat olleet poliittisia. Hyvin usein ne on verhottu rauhan sanastoon ja poliittiseen juonitteluun. Tätä sotaa käydään sellaisen kertomuksen pohjalta, joka ei pidä paikkaansa ja on puhdas myytti, mutta joka on silti hyväksytty monissa
piireissä totuutena.
Yksi esimerkki tästä on väite, että israelilaiset olisivat vallanneet arabien maita. Se ei pidä paikkaansa, mutta se on hyväksytty kaikkialla. Palestiinalaisilla ei ole koskaan ollut omaa valtiota ja maa, jota he väittävät valtiokseen, oli itse asiassa vuosisatojen ajan Turkin ottomaanihallinnon alaisena ja sen jälkeen laittomasti Jordanian hallussa vuosina 1948-1967.
Ennen sitä, vuodesta 1917 eteenpäin ensimmäisen maailmansodan seurauksena alue oli Iso-Britannian hallinnon alaisena. Juutalainen valtio perustettiin uudelleen vuonna 1948 kansainvälisen yhteisön päätöksellä YK:ssa. Asia oli kuitenkin jo aikaisemmin vahvistettu San
Remon sopimuksella vuonna 1922. Nämä seikat eivät tietenkään merkitse mitään niille, jotka ajavat juutalaisen kansan ja Israelin tuhoa.
Yhteistyössä pahuuden kanssa nykyaikana Hamas, Hizbollah, Fatah ja kaikki niiden kannattajat ovat sitoutuneet Israelin tuhoamiseen. Tämä ei ole huhupuhetta, vaan sisältyy näiden järjestöjen perustamiskirjoihin ja niiden johtajat vahvistavat sen lausunnoissaan, joita kuullaan säännöllisesti arabiankielisessä uutisoinnissa.
Koulukirjat ja lasten TV-ohjelmat Gazassa ja kaikkialla arabimaailmassa demonisoivat juutalaisia ja Israelia, ja kiihottavat näin lapsia vihaan. Kaikkialla muslimimaailmassa levitetään Siionin viisaiden pöytäkirjaa ja sitä pidetään tosiasiana, vaikka kirja on todettu väärennökseksi.
Surullista on myös se, että Hitlerin kirja Taisteluni on poliittisen historian luetuin kirja. Tämä on julkista tietoa ja sen voi todeta vierailemalla Palestinian Media Watchin, MEMRIn tai Amazonin kirjakaupan internetsivustoilla. Tiedot ovat kaikkien nähtävillä ja saatavilla.
Juutalaisia verrataan sikoihin ja apinoihin, ja itsemurhaiskuja heitä kohtaan ylistetään elämän suurimpana päämääränä. Itsemurhaiskujen tekijöitä kunnioitetaan nimeämällä katuja ja aukioita heidän mukaansa palestiinalaiskaupungeissa. Heidän uskotaan pääsevän suoraan paratiisiin, missä heitä odottavat eroottiset nautinnot.
Tämä sama radikaali islamismi teki yhteistyötä Hitlerin kanssa toivoen, että hän voittaisi ja tuhoaisi kaikki juutalaiset. Hän melkein onnistuikin, mutta kiitos Jumalalle, hänet kukistettiin. Silti kansainvälinen yhteisö odottaa Israelin neuvottelevan ja solmivan rauhan ”Hitlerin” kanssa! Eli niiden kanssa, jotka jakavat hänen visionsa ja haluavat toteuttaa sen.
Hamasilla ja Fatahilla on yhteinen sopimus siitä, että he haluavat tuhota Israelin täydellisesti ja murhata juutalaiset kaikkialla maailmassa. Kaikki tämä on taustaa sille, mitä Euroopassa nyt tapahtuu, kuten olemme nähneet erityisesti Ranskassa Charlie Hebdo -joukkomurhassa ja
juutalaisten panttivankien ottamisessa ja tappamisessa. Suuren muslimiväestön pelossa eurooppalaiset ovat suvainneet hyökkäyksiä juutalaisia vastaan jo vuosien ajan.
Koska liberaalit poliitikot kieltävät islamistien uhkaavat päämäärät, ihmiset ovat tähän saakka ummistaneet silmänsä. Ranskan tapahtumat herättivät eurooppalaiset tajuamaan, että myös he ovat jihadin kohteena, ja juutalaisten tavoin, hekin ovat vääräuskoisia, jotka täytyy nujertaa tai tappaa.
Varoitusmerkit ovat olleet aina nähtävillä, mutta ne on sivuutettu, koska ne ovat kohdistuneet ensiksi juutalaisiin, eikä kukaan oikeastaan välittänyt siitä. Nyt uhka kohdistuu kaikkiin ja pelkään, että Euroopan suhteen on jo liian myöhäistä.
Juutalaisilla on nyt menestyvä ja turvallinen kotimaa, johon he voivat mennä, vaikka se sijaitseekin vaikealla alueella. Israelin valtio on heidän turvapaikkansa ja yhdestoista maahanmuuttoaalto on alkamassa. Sadat tuhannet juutalaiset muuttavat pois Euroopasta, ja palaavat kotiin esi-isiensä asuinpaikkaan, Siioniin.
Vain 7o vuotta holokaustin jälkeen eurooppalaiset ovat jälleen pettäneet juutalaiset. Tämä on vakavaa, ja yhtä huolestuttavaa on se, mitä nyt tapahtuu Ukrainassa. ]uutalaisia syytetään ukrainalaisten kohtaloista Venäjän vähitellen vallatessa tuon maan. Nouseeko länsi ja lopettaa tämän aggression? Ei, joten juutalaiset lähtevät lsraeliin. Kiitos Jumalalle!
Valitettavasti maailma, jolla ei ole moraalista kompassia, eikä sen vuoksi kykene tunnistamaan pahuutta, painostaa lsraelia tekemään sellaista, mikä olisi itsemurhasopimus nykypäivän natsismin kanssa. Monet niistä valtioista, jotka painostavat Israelia siihen, eivät tekisi samoin itse, mutta jostakin syystä se on riittävän hyvää juutalaisille! On pakko ihmetellä, miksi kaikki tämä tapahtuu?
Ovatko nämä ihmiset tyhmiä ja tietämättömiä, vai onko olemassa jokin toinen agenda, jota seurataan? Tai ehkäpä tämän juutalaisiin kohdistuvan sodan takana on hengellinen todellisuus.
Ottaen huomioon, että synnin syvin olemus on kapina Jumalaa vastaan; ei ainoastaan sitä vastaan, missä Hän on, mikä Hän on, vaan myös sitä vastaan, kuka Hän on. Sen vuoksi ei ole yllättävää, että kaikki, mikä muistuttaa kapinallista maailmaa Jumalasta, joutuu hyökkäyksen kohteeksi.
Se on synnin luonne, joka vaanii jokaisen ihmisen sydämessä. Jos Jumala kutsuu kansan kuvastamaan luonnettaan ja kantamaan Hänen nimeään, voidaan tämän kansan odottaa joutuvan kapinan ja pahuuden kohteeksi. Tämä sota alkoi siitä hetkestä, kun Israel sai kutsumuksensa ja
läheisen suhteen ainoan todellisen Jumalan kanssa, eikä se ole koskaan loppunut.
Se jakaa ja erottelee maailmaa ja se raivoaa niin kauan kuin juutalainen kansa on olemassa. Se on epätoivoinen sota, ja ilman Jumalan uskollisuutta juutalaiset olisivat hävinneet jo kauan aikaa sitten. Tämä on vastaus Mark Twainin esittämään kysymykseen. Sota juutalaisia vastaan on itse asiassa sota Jumalaa itseään vastaan.
Psalmin 83 alkujakeissa sanotaan: ”Jumala, älä ole niin ääneti, älä ole vaiti, älä ole, Jumala, niin hiljaa. Sillä, katso, sinun vihollisesi pauhaavat, ja sinun vihaajasi nostavat päätänsä. Heillä on kavalat hankkeet sinun kansaasi vastaan, ja he pitävät neuvoa sinun suojattejasi vastaan. He sanovat: Tulkaa, hävittäkäämme heidät olemasta kansa, niin ettei Israelin nimeä enää muisteta’”
(Ps. 83: 2-5).
On huomioitava, että Jumalan viholliset iskevät Häntä vastaan sotimalla juutalaisia vastaan. Tämä sota loppuu vasta sitten, kun ihmisten sydämissä oleva pahuus on voitettu vapauttavalla rakkaudella tai tuhottu tuomiolla. Sanomattakin on selvää, että tässä sodassa on kyseessä ainoan tosi Jumalan kunnia ja olemassaolo. Sen vuoksi Israel ei tule koskaan tuhoutumaan, koska Raamatun Jumala on luvannut turvata sen olemassaolon. Sen Hän lupaa Sanassaan.
Meidät on kutsuttu näyttämään värimme seisomalla Israelin rinnalla ja rukoilemalla sen puolesta. Tässä emme työskentele Jumalalalle, vaan Hänen kanssaan niitä vastaan, jotka sukupolvesta toiseen sotivat juutalaisia vastaan.
Kuten Corrie Ten Boom, Raoul Wallenberg, Dietrich Bonhoeffer ja monet muut toisen maailmansodan aikakauden ihmiset, me autamme juutalaisia kotiin tukemalla juutalaisten suurta paluuta Israeliin. Meitä on ehkä lukumääräisesti vähän, kuten heitäkin oli, mutta olemme historiassa oikealla puolella, aivan kuten hekin olivat.

”Laiton miehitys” oikeutuksena väkivallalle
Kirjoittanut Varpu Haavisto, ICEJ:n erityisavustaja

Viime viikkoina on nähty uusi väkivallan aalto Israelissa. Palestiinalaisnuoret ovat
hyökänneet teurastusveitsin juutalaisten ohikulkijoiden kimppuun. ”Veitsi-intifadaksi”
kutsumassaan terroriaallossa palestiinalaiset ovat marraskuun alkuun mennessä
tehneet 67 puukotusta, 7 ampumista ja 8 autoiskua, joissa ajaja on tahallaan murskannut
jalankulkijoita ajamalla heidän päälleen. Näissä iskuissa on kuollut 12 israelilaista
ja 158 on haavoittunut, joista 2o vakavasti.
Iskujen kammottavuudesta huolimatta Israelin boikotointia ajavien liikkeiden mukaan Israelin ”laiton miehitys” on kaikkien ongelmien syy ja palestiinalaisten väkivalta on ikävä, mutta ymmärrettävä seuraus miehityksestä. Niiden mukaan väkivalta loppuisi ja rauha koittaisi, jos
Israel lopettaisi miehityksen ja myöntyisi palestiinalaisten vaatimuksiin. Boikotoinnin he väittävät olevan väkivallaton keino vastustaa miehitystä. Tosiasiassa täydellinen saarto ja eristys, johon kansainvälinen BDS-liike pyrkii, on ikivanha ja epäinhimillinen sodankäynnin muoto.

(Seuraavan välikirjoituksen kirjoittaja on juristi, tutkija Jediot Ahronot-lehden kolumnisti
Hänen tuorein kirjansa Industry of Lies (tietoutta BDS-liikkeestä)

EU on päättänyt liittyä Israelin vastaista boikottia ajavien joukkoon. Nämä organisaatiot vaativat yleistä boikottia ja iloitsevat jokaisesta askeleesta näitä tehtaita vastaan, missä juutalaiset ja arabit työskentelevät rinta rinnan. Boikottia tukevat ja boikottikampanjoista vastaavat ne, jotka vastustavat kaikkia mahdollisia rauhansopimuksia.
Taistelua tuotteiden merkitsemisen puolesta johtavat BDS-boikottiliikettä ahkerasti kannattavat järjestöt kuten FIDH ja Al-Hax. BDS-johtajat eivät salaile tavoitettaan tuhota Israel. Omar Barghouti, Ali Abunimah ja Asad Abu Khalil ovat todenneet, että ”BDS:n todellinen tavoite on tuhota Israelin valtio… Se pitäisi selvästi sanoa yksiselitteiseksi päämääräksi. Tässä asiassa ei pitäisi olla mitään kaksiselitteistä”. BDS-johtajat eivät peittele pyrkimystään tuhota Israel.
Sen vuoksi on syytä kysyä miksi rauhaa kannattava EU tanssii niiden pillin mukaan, jotka vastustavat sopimuksia, suhteiden normalisoimista ja rauhaa, ja sen sijaan tukevat Israelin valtion tuhoamista? Ilman BDS-organisaatioiden painostusta EU ei olisi koskaan hyväksynyt tuotteiden merkitsemistä. Tällaista toimintaa ajavat organisaatiot pitävät sitä vain ensimmäisenä askeleena kohti yleistä boikottia.
On myös muistettava, että on muitakin kiistanalaisia alueita, kuten Marokon hallitsema Länsi-Sahara ja turkkilaisten hallinnassa oleva Pohjois-Kypros. Miksi niistä ei ole tehty samanlaisia päätöksiä? Tässä ilmenee jälleen kerran Israelin vastainen kaksoisstandardi. Siksi tuottei-
den merkitseminen ei ole minkäänlaisten moraaliarvojen mukaista.
Päätös tuotteiden merkitsemisestä on niiden rauhan suuntaviivojen vastaista, jotka suurin osa kansainvälisestä yhteisöstä on hyväksynyt ja voi aiheuttaa enemmän harmia palestiinalaisille kuin Israelin juutalaisille. Tämä päätös palvelee kiivaimmin rauhan prosessia vastustavien ja Israelin tuhoa tavoittelevíen etuja. Päätöksen kumoaminen sen sijaan palvelisi palestiinalaisia ja heidän talouttaan.

(pääkirjoitus jatkuu)
Israelin ”laittomasta miehityksestä” puhuvat eivät yleensä osaa kertoa, millä perusteella he pitävät Israelin hallintaa Länsirannalla ”miehityksenä” tai ”laittomana” tai onko näillä määritelmillä todella kansainvälinen laki, historia tai oikeudenmukaisuus takanaan.
Puhe Israelin miehityksestä ja sen laittomuudesta ei perustukaan edellä mainittuihin seikkoihin, vaan yleiseen mielipiteeseen ja uskoon kansainvälisiä auktoriteettej a kohtaan. Monien käsityksissä YK ja sen alaiset kansainväliset elimet ovat korkein auktoriteetti, jonka kuvitellaan edustavan oikeudenmukaisuutta maailmassa.

Todellisuudessa YK:n yleiskokous on kansojen välisen keskustelun foorumi ja sen päätöslauselmat ovat kansojen yleisen mielipiteen ilmauksia. YK:n yleiskokouksen enemmistön muodostavat islamilaiset maat ja niihin riippuvuussuhteessa olevat maat. Siksi se tuottaa vuosittain kymmenittäin Israelin tuomitsevia päätöslauselmia. Sama ongelma on monissa muissakin YK:n elimissä.
Sen sijaan jos puhutaan historiasta, oikeudenmukaisuudesta tai laillisuudesta, perusteita ei löydykään. jos laki on erilainen yhdelle kuin kaikille muille, se ei ole enää laillista, vaan siitä tulee sortamisen väline. jos lakia jaetaan kansojen huutoäänestyksellä, se ei ole enää todellista oikeudenmukaisuutta, vaan enemmistön mielivaltaa.
YK vahvisti peruskirjassaan edeltäjänsä Kansainliiton tekemät mandaattipäätökset, jotka ovat näin ollen edelleen vahvoja kansainvälisen oikeuden osia. Näiden sopimusten perusteella kaikki Jordan-joen länsipuoliset alueet kuuluvat juutalaisvaltiolle. Samojen sopimusten perusteella Lähi-itään perustettiin arabeille (joita myös palestiinalaiset ovat) neljä valtiota: nykyinen Saudi-Arabia, Irak, Syyria ja Iordania. Myös näiden valtioiden olemassaolo perustuu Kansainliiton päätöksiin. YK:n yleiskokouksen marraskuussa 1947 tekemä ehdotus alueen jakamisesta ei ole kansainvälisesti ratifioitu sopimus ja rikkoi kaiken lisäksi YK:n omaa peruskirjaa vastaan.
Vaikka Israel on ollut valmis jakamaan alueet arabien kanssa ja on tätä varten lähtenyt Oslon rauhanprosessiin, se ei tee Israelin läsnäoloa alueilla laittomaksi.
Kansainvälinen oikeus ei pidä edes miehitystä, joka on alkanut puolustussodanseurauksena, perusteiltaan laittomana, eikä vaadi alueiden luovuttamista vastapuolelle ilman rauhansopimusta. Oslon sopimusten mukaan Israelin on päinvastoin velvollisuus huolehtia Länsirannan juutalaisasutusten turvallisuudesta ja alueiden omistus on neuvotteluissa sovittava asia, kun ensin on luovuttu väkivallasta ja terrorista.
Keskellä nykyistä väkivalta-aaltoa Israel on jälleen tarjonnut neuvotteluja palestiinalaishallinnolle. Palestiinalaiset ovat kieltäytyneet neuvotteluista. Kieltäytyminen neuvotteluista tai minkäänlaisista kompromisseista omien vaatimusten suhteen ja sen sijaan väkivallalla ja kansainvälisellä painostuksella tavoitteisiinsa pyrkiminen on ollut palestiinalaishallinnon linja koko Abbasin valtakauden ajan. Länsimaiset liikkeet, jotka ajavat Israelin boikotointia, tukevat suoraan tätä
politiikkaa.

, , ,


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *