Pekka Lahtinen
Kun luovutaan Raamatun totuudesta, niin myös erot eri kirkkojen ja uskontojen välillä hämärtyvät. Kirkkojen vuosikymmeniä kestäneet ekumeeniset neuvottelut ovat yhtäkkiä alkaneet tuottaa hedelmää. Sanomalehtien mukaan Suomen luterilainen kirkkoja roomalaiskatolinen kirkko ovat hautaamassa oppiriitansa. Iso-Britannian anglikaaninen kirkko ja Pohjoismaiden ja Baltian luterilaiset kirkot ovat päässeet yhteiseen tulkintaan keskeisissä opinkohdissa (ns. Porvoon julistus).
Myös katolinen kirkko ja ortodoksinen kirkko lähentyvät. Muutama pastori onkin tarttunut kynään ja ihmetellyt lehtien palstoilla, miksi kirkon ylin johto vie Suomen evankelisluterilaista kirkkoa kovaa kyytiä Roomaan. Miksi ekumeenisten asiakirjojen alkuperäiset saksan-ja englanninkieliset tekstit on julistettu salaisiksi? Miksi suomenkielisen käännöksen painos oli hyvin pieni ja miksi sen käännöstyö oli kelvoton?
Arkkipiispa John Vikström on sanonut, että kysymyksessä on “ykseyden palauttaminen yhdessä Rooman kanssa”. Tämä merkittävä hanke on kuitenkin saanut hyvin vähän tilaa tiedotusvälineissä. Toimittaja Simopekka Virkkula kirjoittaakin Aamulehdessä 14.4.95: “Omituista on, että mullistava hanke ei näy lehtien otsikoissa. Kalliot halkeilevat, mutta media on vaiti.” Samoin Virkkula näkee, mihin tilanne johtaa: “Maailmankirkon piirustuksia laaditaan jo täyttä päätä”.
Mitä asiasta sanoo Raamattu, joka tietää myös tulevaisuuden? “Ja minä näin toisen pedon nousevan maasta, ja sillä oli kaksi sarvea niinkuin karitsan sarvet, ja se puhui niinkuin lohikäärme” (Ilm. 13:11). Jae kuvaa petollista uskonnollisuutta edustavaa väärää profeettaa. Karitsa muistuttaa lempeää kristillisyyttä, mutta kysymyksessä on kuitenkin lohikäärme, joka tarkoittaa vihollista eli saatanaa (Ilm. 20:2). Ilmestyskirjan 13, luvun mukaan toinen peto eli väärä profeetta tekee suuria ihmeitä ja saa ihmiset kumartamaan ensimmäistä petoa eli antikristusta.
Toinen peto on maailman uskonnollinen johtaja, jolla on maailmankirkko johdossaan. Ilmestyskirjan 17. luku kertoo suuresta portosta, joka on juovuksissa pyhien verestä ja Jeesuksen todistajain verestä. Raamatun mukaan uudestisyntyneet kristityt eli ne, jotka ovat ottaneet Jeesuksen vastaan henkilökohtaisena vapahtajanaan, ovat Kristuksen morsian. Morsiamen täydellinen vastakohta on portto, joka on selvästi Jumalan sanasta luopunut maailmankirkko. Maailmankirkon pääkaupunki tulee olemaan Rooma, joka on seitsemän vuoren kaupunki: “Tässä on ymmärrys, jossa viisaus on: Ne seitsemän päätä ovat seitsemän vuorta, joiden päällä nainen istuu…” (llm. 17:9).
Maailmalla on useampia kirkkojen yhteistyötä lisääviä ja täten maailmankirkkoa muodostavia järjestöjä. Niistä suurin on Kirkkojen maailmanneuvosto (World Council of Chur-ches), joka perustettiin vuonna 1948. Siihen kuuluu noin 300 kirkkoyhteisöä 60 maasta mukaanlukien Suomen evankelisluterilainen kirkko. On tuskin sattuma, että Kirkkojen maailmanneuvoston päämaja on Brysselissä lähellä EU:n päämajaa. Aamulehti kirjoitti 22.2.95, että arkkipiispa John Vikström veisi Suomen luterilaisen kirkonkin Brysseliin perustamalla sinne toimiston. Artikkelin mukaan kirkossa harkitaan myös liittymistä eurooppalaisten kirkkojen yhteistyöelimeen.
Kirkkojen maailmanneuvosto on saanut aikaisemmin hyvin kielteistä julkisuutta tuettuaan rahallisesti kommunistisia terroristijärjestöjä eri puolilla maailmaa. Miksi Kirkkojen maailmanneuvosto harjoittaisi tuollaista toimintaa? Koska se on yhteydessä kulissien takaisiin järjestöihin, jotka työskentelevät yhden ainoan maailmanhallituksen sekä myös yhden maailmankirkon aikaansaamiseksi. On syytä todeta, että Kirkkojen maailmanneuvosto on kutsunut kokouksiinsa tarkkailijoina myös idän uskontojen edustajia kuten budd-histeja ja hinduja.
Maailman uskontojen parlamentti työskentelee maailman uskontojen yhdistämiseksi etsimällä eri uskonnoista yhdistäviä tekijöitä. Parlamentin Chicagon kokouksesta vuonna 1993 syntyi asiakirja, jonka periaatteet joutuivat myös uskonnollisista asioista kirjoittelevan Heikki Kotilan ylistyksen kohteeksi Aamulehdessä 1.2.96. Kirjoituksessaan Martti Lutherista 29.2.96 Kotila totesi Lutherin toiminnan johtaneen kirkollisen yhteyden hajoamiseen ja että haasteena on nyt jatkaa matkaa kohti sovintoa ja ykseyttä.
Tällä hetkellä on Yhdysvalloissa lisäksi suunnitteilla ekumeeninen United Religions Organization (Yhdistyneiden uskontojen järjestö), jonka työmiehinä ovat roomalaiskatolisen kirkon ja evankelisten kirkkojen johtomiehien lisäksi toimineet myös muutamat karismaattisen liikkeen ja fundamentalismin johtajat. Sen sijaan, että uskovat väittelevät mitättömistä oppikysymyksistä, tulisi huomio kiinnittää ekumeenisten liikkeiden mukanaan tuomaan todelliseen eksytykseen.
Kun maailmankirkko kerran syntyy, se on saava suvaitsevaan syleilyynsä kaikki maailman uskonnot mukaanlukien saatananpalvojat. Ainoastaan yksi ryhmä tulee jäämään ulkopuolelle: uudestisyntyneet kristityt. He tietävät, että taivaaseen on vain yksi tie, Jeesus Kristus. Siksi he sanovat maailman kirkon jäsenille: “Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa” (Hm. 18:4).
Eräs valtiotieteiden kandidaatti kirjoitti 2.2.96 Aamulehden mielipide-sivulle sanoen, että “uskonnot ovat vain ihmisten itsensä luomia toiverakennelmia kuolemanjälkeisestä elämästä ja heitä auttavista jumalista”. On totta, että maailman eri uskontojen opit eroavat suuresti toisistaan. Monet uskovat, että ne kuitenkin kaikki vievät Jumalan yhteyteen. Toiset taas uskovat, että kaikki uskonnot ovat ihmisen keksintöä. Kyseinen kirjoittaja kysyi Aamulehden palstalla kohdistaen kysymyksensä varsinkin Raamattuun uskoviin: “Mutta entäs jos uskon perusta ei olekaan totta?” Minä haluaisin kysyä häneltä ja muilta maailman viisailta: Entäs jos Raamattu onkin totta? Entäs jos Raamatun jumalallinen alkuperä voidaankin todistaa?
(Myös tämän artikkelin Pekka Lahtinen on kirjoittanut n. 15 vuotta sitten. Tämä on kumminkin asian ydin joka ei tule muuttumaan. Kaipaa päivitystä että missä mennään. Manemck)